Kehitysraportti

Neitokaisen kehittyminen kolmessa kuukaudessa tuntuu meistä melko hurjalta vaikka aika pitkälti kehitys meneekin ihan tekstikirjan mukaan. Kuten varmasti jokainen äiti, olen ollut huolestunut muun muassa siitä kasvaako lapseni tarpeeksi, nukkuuko hän tarpeeksi, stimuloimmeko häntä tarpeeksi jne. Toisinaan tarvitsen vakuuttelijaksi äitini, toisinaan Doudan ja joskus jopa lääkärin tai hoitajan (vastaa Suomen neuvolatätiä). ”Hyvin hän kasvaa”, ”hyvin hän nukkuu”, ”hyvin hän näyttää viihtyvän leikkimatolla leluineen”, mutta aina itsellä pitää sanoa se ”mutta” :)

Tuokoot tämä kehitysraportti minulle hetken mielenrauhan jotta välissä rauhoituttua huoliltani ja pystyn nauttimaan lapsestani ja hänen uusista taidoistaan.

Painon kehitys:

Syntymäpaino: 3,85kg

                      2 vko 4,4kg

                      6 vko 4,7kg

                      3kk 1vko 5,9kg

Pituuden kehitys:

Syntymäpituus: 52cm

                       2 vko 57cm

                       6 vko 59cm

                       3kk 1vko 63,5cm

 

Ensimmäinen kuva otettu alle vuorokauden ikäisenä, toinen reilun kuukauden ikäisenä ja kolmas 2,5kk vanhana

Jo sairaalassa meille opetettiin kolmen tunnin ruokailurytmi, joka onkin toiminut hyvin siihen asti kunnes Douda totesi minulle, ettei piika edes näytä nälkäiseltä minun tunkiessani jo rintaa suuhun ”koska viime syötöstä on jo kolme tuntia”. Alussa olin närkästynyt, TOTTAKAI minä äitinä tiesin milloin lapsellani on nälkä! Päätin kuitenkin jättää sillä kertaa syöttämättä koska oletin pääseväni todistamaan Doudan väitteen vääräksi. Mutta kuinkas kävikään – Piika viihtyi erittäin hyvin syömättä vielä yhden ylimääräisen tunnin! Nyt annankin taas neidin itse kertoa koska nälkä iskee ja imetysvälit ovat pidentyneet keskimäärin puolella tunnilla.

Kaikeksi onneksi piika ei sylje pulloa sen suuhun saatuaan vaan ymmärtää hyvinkin nopeasti että mahantäytettähän sieltä virtaa. Tällä hetkellä on meneillään päivä 2/9 pullorumbaa saamieni antibioottien aka imetyskiellon takia. Ensimmäistä kertaa korviketta maistaessa ilme oli kyllä äidin mielestä melko hulvaton vaan onneksi toisella yrittämällä maistui jo vähemmillä irvistyksillä ja kolmannella vedettiin jo kulmia kurtistelematta koko pullo tyhjäksi ;)

Kiinteiden maistelu aloitettiin muutama viikko sitten puolikkaalla teelusikallisella bataattia, nyt olemme maistelleet jo muutaman päivän kesäkurpitsaa ja seuraavaksi siirrytään kukkakaaliin. Miksi jo nyt? Koska 7 kuukauden iässä piika ei ole enää täysimetyksellä vaan ruokapuolen hoitaa päivisin au pair. Piikalla on myös paha tapa puklailla hyvinkin runsaasti, jopa kahden tunnin päästä syötöstä (refluksiaa ei ole todettu), joten kiinteät toisivat toivottavasti tähän helpostusta. Koska kiinteät ovat kehissä, päätin tänään kokeilla ensimmäistä kertaa kuinka nokkamukista hörppiminen onnistuisi. Kyllähän sitä maitoa suuhun asti saatiin imettyä mutta piika ei älynnyt sitä niellä vaan valutti aina hymyillen vaatteilleen :) Joku päivä sekin vielä opitaan! 

Unet olemme saaneet tällä hetkellä oikein mukavaan rytmiin. Öisin nukutaan ensimmäinen pätkä kuusi tuntia ja toinen pätkä kolme tuntia. Unirytmi saatiin parannettua siirtämällä piika nukkumaan omaan huoneeseen, jolloin en herää joka pienimpäänkin ähkimiseen ja mene ”tökkimään” vauvaa turhaan. Tai vielä pahempaa, imettämään vaikka toinen vain haluaisi ähistä sen pierun pihalle ja jatkaa unia. Ilmavaivat olivat meillä myös yksi aiempien huonojen unien aiheuttaja mutta ne onneksi loppuivat piikan ollessa parin kuukauden ikäinen.

Päiväunia nukutaan suurinpiirtein neljä kertaa päivässä ja joka kerta hirsiä vedetään tunnista kahteen tuntiin (ellei joku postimies tule juuri silloin rämisyttämään ovikelloa joka kirjaimellisesti rämisee). Päiväuniin saatiin meidän huushollissa mukavasti pituutta kun päivät rytmitettiin Tracy Hoggin suositteleman EASY metodin mukaan (Eat Active Sleep Your time).

Yöunia on tosin alkanut hieman häiritsemään piikan motorisen osaamisen kehittyminen. Nyt kun ollaan pari viikkoa sitten opittu 1. kääntyilemään selältä molemmille kyljille 2. pyörimään napansa ympäri ja 3. kääntymään mahalta selälleen, ei ikinä tiedä mistä asennosta tuon vauvelin oikein löytää pinnasängystä ähisemästä. Melko usein pyöriminen tyssää 90 asteen kääntymisen jälkeen siihen että jalat potkivat pinnoja samalla kun pää kolisee toisen laidan pinnoihin.

 

Muita piikan ”taidonnäytteitä” isälle ja äidille on ollut pään kohottaminen reilun kahden kuukauden iässä ja sen tukeminen  vajaan kolmen kuukauden iässä. Nyt pystytään jäpittämään jo niin pitkiä aikoja että äiti ei enää pelkää vauvan hakkaavan päätänsä lattiaan muutaman sekunnin välein. Maailman kivoin leikki tällä hetkellä onkin lentokoneena lentäminen ja pää pystyssä tutkaaminen :)

Tarttumista alettiin harjoittelemaan samoihin aikoihin pään kohottamisen kanssa ja nyt pystytäänkin jo repimään äitin kaula-aukkoa alas jos sille päälle satutaan. Myös isommat pehmeät lelut pysyvät hyvin käsissä – ja eksyvät suuhun (nyrkit on siellä majailleet jo jonkin aikaa). Lempileluna tällä hetkellä värikäs helistinpurulelu, harmi vaan kun se ei kokonaisena mahdu suuhun.

 

Valinnan vaikeus, kumpi menee suuhun ensin?

Myös istumaan ollaan jo innokkaasti punkemassa eikä äitin ja isän sylissä enää viihdytä laisinkaan makuuasennossa. Tuettuna istuminen on hurjan hauskaa ja ”vatsalihastreeni” on suorastaan ratkiriemukasta! Sitterissä ei voida istua ilman turhautunutta ärinää, kun vyö estää suurimmat punkemisyritykset ja jos tyhmä äiti ei älyä ottaa syliin punkemaan, niin kohta päästetään ilmoille semmoinen karjunta, että äitillä tulee melkoinen kiire päästä hiljentämään vapauttamaan pikkuinen.

Seuraavan kehitysraportin teen muutaman kuukauden kuluttua (tai heti kun järki meinaa taas jättää ja alan höösäämään turhia). Nyt katsomaan tulevan seikkailijattaren uusimpia temmellyksiä leikkimatolla!