Ai miten niin siitä on pitkä aika kun tänne viimeksi kirjotin???

Ennen synnytystä olin ihan varma että aikaa riittää blogaamiseen yllin kyllin vaan kuinkas sitten kävikään. Mistä ihmeestä olin saanut päähäni harhakuvitelman että vauvat vain nukkuvat ja syövät? Meidän piika on niin aktiivinen pirpana nyt kolme kuukautta täytettyään että kauhulla innolla odotan tulevien kuukausien uuden oppimista! 

Mutta piikan kehityksestä lisää joku toinen kerta (siinä onkin sitten tiedossa kunnon hehkutuspostaus ”Se osaa nuolla leluapinaa, ihanaa!”), tämä postaus käsittelee tulevaa muutosta elämässämme, tarkemmin sanottuna helmikuuta 2013. Silloin nimittäin joudun luopumaan kotiäitiyden iloista ja palaamaan töihin. Irlannin ”halvat” hoitokulut kannustivat meitä etsimään vaihtoehtoista ratkaisua beben hoitoon saamiseksi – au pair! Alle vuoden ikäisen ihmisen alun päivähoitomaksuja joutuisi täällä pulittamaan noin 1000 euroa kuukaudessa (huom! hintaan ei kuulu lapsen ruoat, ne pitää tuoda itse erikseen tai maksaa ekstraa) kun taas Irlannissa au pairin keskimääräinen palkka on75-100 euroa viikossa. Ei tarvi olla edes hyvä matikassa tajutakseen kumpi on rahallisesti kannattavampaa.

Toki kävimme aiheesta pitkiä keskusteluita ennen synnytystä ja pohdimme tarkkaan päiväkodin ja au pairin molempien plussia ja miinuksia:

Päiväkoti

+ Piika pääsisi tutustumaan muihin lapsiin 
+ Piikan hoitajat olisivat alan ammattilaisia 
+ Piika oppisi uusia leikkejä ja englannin kieltä 
- Kallis (varsinkin kun edes ruoka ei kuulu hintaan) 
- Piika on mielestämme vähän liian nuori olemaan isommassa lapsikatraassa hoidettavana 
- Kuljetukset päiväkotiin ja takaisin 

Au pair 
+ Piika saa "jatkoaikaa kotona olemiseen (ei jokapäiväisiä kuljetuksia ees taas)  
+ Yksi hoitaja kokonaan omistautunut piikan hoitamiseen  
+ Ruokapuoli helposti hoidettavissa omien kaappien antimilla  
+ Lievissä sairastapauksissa ei tarvitse jäädä kummankaan vanhemman töistä kotiin 
+ Ylimääräinen käsipari auttamassa  
+ Piika oppii ranskan kieltä (au pair on siis ranskalainen)  
- Ainoana  miinuspuolena sanoisin sen, että yksityisyyteen tulee pieni aukko kun päästämme tämän meille toistaiseksi lähes tuntemattoman henkilön asumaan kanssamme. En kuitenkaan itse pidä tätä henkilökohtaisesti ongelmana vaan ajattelen enemmänkin että meille tulee uusi ystävä asumaan! :)   

En malta odottaa että pääsemme tutustumaan au pairiimme paremmin ja ottamaan hänet osaksi perhettämme! 

P.S. Asiasta kiinnostuneille, löysimme au pairimme täältä. 

P.P.S. Aiheeseen mitenkään liittymättä, olen kehittänyt addiktion vihreään teehen.

+