Kipsistä valettu mahareppu

Jälleen kerran netin ihmeellinen maailma jätti mieleeni siemenen uudelle projektille. Äitiysfoorumeiden ja –kauppojen kautta löysin tietoa ja kuvia minulle tuntemattomasta raskausajan trendistä – mahakipsistä. Kun näitä askarteluprojekteja nyt oli tullut aloitettua, niin miksikäs ei sitten rupeaisi vaikka kipsaushommiin! Nettikaupoista toki löytyi vaikka minkälaisia valmispaketteja mahakipsin tekoon mutta niiden hinta ei inspiroinut lähteä moisia tilailemaan. Siispä tutka päälle ja kauppoja kiertämään kipsinauhan perässä (apteekeista ei löytynyt, jännä homma)! Löysin kunnon isoa kipsinauhaa Inspiring Ideas-liikkeestä ja hintaa yhdelle kipsinauharullalle tuli vain 2,5 euroa – selvää säästöä. Kolme rullaa oli soppeli määrä minun mahalleni silloin raskausviikon 30 tienoolla kun maha oli vielä sievä pieni kumpu, mutta nyt ei kyllä riittäisi varmaan edes neljä rullaa tälle tynnyrille! :D 

Asiaan. Hetken mielijohteesta päätin suorittaa kipsauksen yksin Doudan ollessa länsirannikolla kiertelemässä ystäviensä kanssa. Levitin sohvalle (ainut sopivan matala istuin) runsaasti pyyhkeitä, leikkasin kipsinauhan sopivan mittaisiksi palasiksi, suljin olohuoneen rullaverhot (naapureita ei tarvitse sentään kiduttaa) ja asetin kulhollisen haaleaa vettä eteeni pöydälle. Sitten kipsaamaan: kastoin kipsinauhan varovasti vedessä ja lättäsin sen iholle – tämähän on kivaa! Aikani kipsin kanssa leikittyäni älysin, että ylimääräinen käsipari olisi ollut kyllä erittäin tervetullut apu kun ähkien yritin saada kipsiä nätisti laitettua kylkiin ja alamahaan. Jollain käsittämättömällä tavalla sain kuin sainkin tehtyä kipsistä miellyttävän paksuisen ja kokoisen ja aloin valmistautumaan kipsin irrottamiseen....... 

Jollakin nettisivulla suositeltiin joko 1. mahakarvojen sheivausta, 2. mahan rasvausta tai 3. kelmun levitystä iholle ennen kipsausta, jotta kipsi olisi sitten mahdollisimman helppo ja kivuton irrottaa. Mitä Ninni tekee? ”Höpsis, kyllä se siitä irti lähtee ja miten se muka nyt sattua voisi, mokomatkin herkkikset!” Niinpä niin... Oli se kyllä melkoinen operaatio yrittää irrottaa puolikuivaa kipsiä tästä karvamahasta (fakta jota et halunnut tietää: raskaana olevilla jostain syystä kasvaa mahaan enemmän ja pidempiä ihokarvoja) ja kesti varmaan puolet siitä ajasta kuin mitä itse kipsaus kesti! Kuvitelkaapa, että teidän maha on liimattu täyteen jeesusteippiä ja yritätte sitä sitten irrottaa siitä niin ettei mikään teipinriekale irtoa toisesta – Auts?

Onneksi operaatio kipsin irrotus saatiin kunnialla suoritettua (vannon että en itkenyt mutta kiroilin kyllä) ja asetin kipsin keittiön pöydälle kuivumaan. Jälleen kerran google valisti minua kertomalla, että kipsin tulisi antaa kuivua ainakin vuorokausi ennen koristeluyrityksiä. No problem! Mahan putsaus, netistä kinkkiä tilaamaan ja elokuvaa katsomaan, mahakipsille voi uhrata seuraavan kerran ajatuksen sitten myöhemmin. VIRHE! En yhtään ajatellut, että puolikuiva kipsi voisi vielä muuttaa muotoaan ja asetettuani sen täysin vaakatasoon pöydälle oli kipsi päättänytkin yön aikana leventää ”mahaani” epämuodostuneen näköiseksi. Muutama kirosana pääsi lisää mutta päätin, että uutta kipsiä en kyllä lähde enää tekemään.

Kipsin pinta oli hieman epätasainen joten päätin pohjustaa sen kauttaaltaan valkoisella askartelumaalilla ennen varsinaista koristelua. VIRHE NRO 2! Kyseinen maali kuivuttuaan (ja toki vasta toisen kerroksen lisäyksen jälkeen) aloitti nimittäin semmoisen hilseilyn, että koko olohuoneen lattia oli täynnä valkoisia lastuja. Nyt sitä vasta kiroiluttikin kun joutui ongelman selvittämisen lisäksi vielä imurin kanssa heilumaan! Google, ah armas google tarjosi lohdun ja pelastuksen. Kipsin päälle olisi tietenkin pitänyt laittaa ensin ihan oikeaa pohjustusainetta, kuten gessoa. Kuski autoon ja nokka kohti Art & Hobbya! Gesson lisäksi mukaan tarttui turkoosia ja mustaa akryylimaalia, sinistä glitterliimaa, sinistä nauhaa sekä kultaista kimallejauhetta ja siveltimiä. 

Kotona sormien teki mieli jo päästä hypistelemään siveltimiä ja lätkimään maalia kipsiin mutta ensin piti suorittaa erittäin tympäännyttävä valmistelu: hioa alkuperäinen askartelumaali varovasti pois ja levittää gesso tilalle. Gesson kuivuminen tietenkin kesti myös vuorokauden joten jouduin taltuttamaan sisäisen Rembrandtini vielä hetkeksi!

KORISTELUA - VIHDOIN:

  

Kieli keskellä suuta vetelin mahankuvatukseni täyteen kiemuroita ja kaaria kun en mitään varsinaista teemaa keksinyt. Maali on turkoosi mutta syystä X se näyttää erittäin tummalta, melkein mustalta. Vammaisen kyljen jätin alkuun koristelematta koska en halunnut korostaa kyljen muotopuolisuutta.

Turkoosin maalin kuivuttua töpöttelin mustalla maalilla pieniä pisteitä kaarien eri kohtiin ja varisuttelin märän maalin päälle kultaista kimallejauhetta tuomaan hieman väriä muutoin niin tummaan koristeluun.

Olin jo melkein unohtanut ostamani sinisen glitteriliiman ja jouduinkin hetken pähkäilemään mihin kohtaan koristelua se mahtaisi sopia. Toiseen kylkeen tiputin muutaman tipan liimaa jatkamaan kultaisten pisteiden ideaa ja kahden koukeron pää sai koristeen isommasta liimapisarasta. Vammainen kylkikin tuli koristeltua kuviolla, josta satuin näkemään unta aiempana yönä ennen koristelun lopetusta. Kun kaikki maali oli kuivaa, kaivoin porakoneen esille ja suhautin äidin avustuksella reiät sinistä nauhaa varten. Koska kipsin reiät eivät kuitenkaan olleet erityisen tasapintaiset, viimeistelin ne äidin vinkistä kirkkalla kynsilakalla. Kun kynsilakka oli kuivunut, pujotin nauhan ja sidoin sen tiukasti molemmista päistä. Vasaralla naula seinään ja nyt makuuhuoneessamme roikkuukin pitkäaikainen muisto pirpanan yksiöstä :)